Viesti
Kassan säännöt
- Tietoja
- Viimeksi päivitetty 24.05.2018 12:11
YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 §
Vakuutuskassan nimi on ABB:n vakuutuskassa.
Kassan kotipaikka on Vaasa.
2 §
Kassan tarkoituksena on myöntää sairausvakuutuslain mukaisia etuuksia ja näiden sääntöjen mukaisia lisäetuuksia. Kassa toimii sairausvakuutuslaissa (1224/2004) tarkoitettuna työpaikkakassana.
Kassan toimintaan sovelletaan näiden sääntöjen ohella vakuutuskassalakia (1164/1992).
Kassan toiminnan yleisvalvonta kuuluu Finanssivalvonnalle. Kassan sairausvakuutuslain mukaista toimintaa valvoo Kansaneläkelaitos.
3 §
Kassassa on oltava vähintään 300 jäsentä.
TOIMINTAPIIRI JA JÄSENYYS
4 §
Kassan toimintapiirin muodostaa ABB Oy yhtiöön, jota näissä
säännöissä kutsutaan osakkaaksi, työsuhteessa olevat työntekijät, toimihenkilöitä lukuunottamatta, jotka saavat osakkaalta pääasiallisen toimeentulonsa eivätkä kuulu
muuhun sairauskassaan sekä tämän vakuutuskassan toimihenkilöt. Kassan toimintapiiriin eivät kuitenkaan kuulu henkilöt, joiden työsuhde on tarkoitettu tilapäiseksi ja lyhytaikaiseksi.
Kassan jäseniä ovat kaikki kassan toimintapiiriin kuuluvat henkilöt ja jäsenyys on pakollinen. Kassan hallituksen tehtävänä on todeta jäsenyyden edellytysten olemassaolo.
KASSASTA EROAMINEN JA EROTTAMINEN
5 §
Jäsen eroaa kassasta lakatessaan kuulumasta sen toimintapiiriin.
Jäsentä ei voida erottaa kassasta.
6 §
Osakas eroaa kassasta tekemällä kassalle kirjallisen eroamisilmoituksen vähintään kuusi kuukautta ennen eroamispäivää.
Osakasta ei voida erottaa kassasta.
7 §
Jäsenellä tai osakkaalla, joka eroaa kassasta, ei ole osuutta kassan varoihin.
VAKUUTUSMAKSUT
8 §
Kassan jäsenmaksu on 1,4 prosenttia jäsenen osakkaalta ja vakuutuskassalta saamasta ennakkoperintälain (1118/1996) alaisesta palkasta. Osatyökyvyttömyys- tai osa-aikaeläkettä saavalta jäseneltä peritään lisäksi 1,4 prosenttia hänen eläkkeestään.
Jäsenmaksua ei kuitenkaan peritä 21 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa.
Kassan hallitus voi hakemuksesta vapauttaa jäsenen jäsenmaksun suorittamisvelvollisuudesta pitkäaikaisen ulkomailla oleskelun ajaksi. Jäsenellä ei maksuvapautuksen aikana ole oikeutta näiden sääntöjen 14 §:n mukaisiin etuuksiin.
Osakkaan kannatusmaksu on 0,7 prosenttia kassan jäsenille maksamistaan 1 momentissa tarkoitetuista palkoista, kuitenkin vähintään niin paljon kuin kassa on suorittanut 18 §:n mukaista täydennyspäivärahaa ja täydennyspäivärahan suuruista äitiysrahaa.
9 §
Osakas ja vakuutuskassa pidättävät jäsenmaksun jäsenen palkasta palkanmaksun yhteydessä. Jäsenmaksun tilitys kassalle tapahtuu ainakin kerran kuukaudessa.
Kannatusmaksu tilitetään kassalle samalla kertaa kuin sitä vastaava jäsenmaksuerä.
Edellä 8 §:ssä tarkoitettu kannatusmaksusta mahdollisesti puuttuva osa suoritetaan kassalle kuukausittain sen jälkeen kun kassa on esittänyt osakkaalle selvityksen 18 §:ssä maksetuista täydennyspäivärahoista, -äitiysrahois-
ta ja -isyysrahoista.
10 §
Kassan taloudellisen tilan niin vaatiessa kassan hallitus voi alentaa tai korottaa 8 §:ssä mainittuja maksuja sekä jäsenmaksun indeksikorotuksella tarkistettuja vähim-mäis- ja enimmäismääriä enintään 25 prosentilla. Maksujen muutokselle on saatava ennen niiden toteuttamista osakkaan suostumus. Maksujen muutos, jonka kestoaika on yli kuusi kuukautta, on kuitenkin toteutettava sääntömuutoksena.
SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAINEN TOIMINTA
11 §
Jäsenellä on oikeus saada sen mukaisesti kuin sairausvakuutuslaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä määrätään:
1) sairauden perusteella korvausta tarpeellisen sairaanhoidon kustannuksista;
2) sairaudesta johtuvasta työkyvyttömyydestä päivärahaa;
3) raskauden ja synnytyksen perusteella korvausta niistä johtuvista tarpeellisista kustannuksista;
4) äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa sekä erityisäitiysrahaa;
5) erityishoitorahaa;
6) tartuntatautilain (583/1986) 27 §:ssä tarkoitettua päivärahaa ja korvausta ansion menetyksestä; sekä
7) ihmisen elimien ja kudoksien lääketieteellistä käytöstä annetun lain (101/2001) 18 §:ssä tarkoitettua päivärahaa.
12 §
Sairausvakuutuslain mukaiset etuudet, niiden suuruus ja rajoitukset, vakuutuksen alkaminen ja päättyminen, etuuksien hakeminen ja suorittaminen, muutoksenhaku sekä sairausvakuutuslain mukaiseen toimintaan liittyvät tehtävät määräytyvät sairausvakuutuslain sekä sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti.
13 §
Kassa on oikeutettu saamaan Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutusrahastosta sairausvakuutuslain mukaisten etuuksien suorittamiseen tarvittavat varat sekä korvausta kassan hallintokuluihin sen mukaan kuin sairausvakuutuslaissa ja sairausvakuutuslain täytäntöönpanosta annetussa asetuksessa (1335/2004) säädetään.
LISÄETUUDET
14 §
Kassa korvaa tarpeellisesta hoidosta johtuvia kustannuksia jäsenelle, jonka sairauden, raskauden tai synnytyksen johdosta on turvauduttava lääkärin tai muun asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön hoitoon. Tällaisena korvat-tavana hoitona ei kuitenkaan pidetä keinohedelmöitystä. Korvausta maksetaan siltä osin, minkä hoito tarpeettomia kustannuksia välttäen, jäsenen terveydentilaa kuitenkaan vaarantamatta, olisi tullut maksamaan. Näissä säännöissä tarkoitettuna lääkärinä pidetään myös hammaslääkäriä. Suoritettavasta korvauksesta tehdään ennen sen maksamista 19 §:ssä tarkoitettu vähennys.
Kustannuksina korvataan:
1 a) lääkärinpalkkio, ei kuitenkaan hammaslääkärinpalkkiota, joka korvataaan
kohdan 7 perusteella kuitenkin sillä rajoituksella, että sekä erikoislääkärin perimästä palkkiosta että yksityisessä sairaanhoitolaitoksessa suoritetuista leikkauksista tai niihin verrattavista toimenpiteistä korvataan kuitenkin vain 80 prosenttia; sekä
b) avosairaanhoidon lääkäripalvelusta terveyskeskuksessa peritty muusta kuin hammashoidosta johtuva maksu, sairaalan poliklinikkamaksu sekä päiväkirurgiasta peritty maksu enintään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen (912/1992) mukaisiin enimmäismääriin saakka;
2a) sairaalan ja terveyskeskuksen hoitopäivämaksu enintään keskussairaalan muussa kuin psykiatrisessa toimintayksikössä annetusta lyhytaikaisesta hoidosta perittävän hoitopäivämaksun enimmäismäärään saakka;
b) yksityisen sairaanhoitolaitoksen maksu yhteensä enintään 500 euroa hoitokertaa kohti ja ellei hoito ole 1-7 kohdan nojalla muutoin korvattavaa
3 a) 90 prosenttia lääkärin määräämistä lääkkeistä, kliinisistä ravintovalmisteista, niitä vastaavista tuotteista ja perusvoiteista silloin kun korvausta on saatu myös sairausvakuutuslain nojalla. Korvaus lasketaan siitä hinnasta (viitehinta), josta
sairausvakuutuslain mukainen korvaus on laskettu;
b) 90 prosenttia muista kuin sairausvakuutuslain nojalla korvattavista lääkkeistä, jos hallitus yksittäistapauksessa katsoo kohtuulliseksi suostua korvaamiseen joko kokonaan tai osaksi;
4 a) lääkärin määräämät laboratoriotutkimukset ja patologian alaan kuuluvat tutkimukset sekä niihin liittyvä näytteenotto sekä valohoito silloin kun hoito on myös sairausvakuutuslain nojalla korvattavaa. Korvauksen enimmäismäärä on 3000 euroa kalenterivuodessa jäsentä kohti;
b) 80 prosenttia lääkärin määräämästä magneettitutkimuksesta ja muista radiologisista tutkimuksista silloin, kun hoito tai tutkimus on myös sairausvakuutuslain nojalla korvattavaa. Korvauksen enimmäismäärä on 3000 euroa kalenterivuodessa jäsentä kohti;
c) lääkärin määräämästä fysioterapiasta ja fysioterapeuttisista tutkimuksista 80 prosenttia silloin, kun hoito tai tutkimus on myös sairausvakuutuslain nojalla korvattavaa;
d) lääkärin määräämästä hieronnasta peritystä maksusta 80 prosenttia kuitenkin enintään 10 hoitokertaa vuodessa;
5) lääkärin määräämien sidosten, tukisukkien, tukiliivien ja jalkatukien hankkiminen 101 euron enimmäismäärään saakka korvauskertaa kohti, jos niitä ei ole mahdollista saada joko pysyvästi tai tilapäisesti ilmaiseksi ja rajoittaen kassan vastuu enintään siihen määrään, jossa on otettu huomioon muualta saatavissa oleva korvaus tai maksualennus;
6 a) vähintään yhden vuoden kassaan kuuluneelle lääkärin tai optikon määräämät yhdet silmälasit tai piilolinssipakkaukset kertaostona tai näköä korjaava leikkaus. Korvausta maksetaan 300 euroa korvauskertaa kohti joka kolmas kalenterivuosi. Korvauksen edellytyksenä on, että silmälasien linssit tai piilolinssit ovat optisesti näkökykyä korjaavia.
b) optikon suorittamasta näöntarkastuksesta peritty maksu kokonaan;
7 a) vähintään yhden vuoden kassaan kuuluneelle hammaslääkärin, erikoishammasteknikon ja suuhygienistin suorittamasta hoitotyöstä peritty palkkio tai maksu. Hoitotyönä pidetään myös hampaiden tutkimusta, oikomishoitoa, proteettisia toimenpiteitä ja hammasteknistä työtä. Lisäetuutena korvataan enintään 200 euroa kunakin kalenterivuonna annetusta hoidosta aiheutuneista kustannuksista;
b) lisäksi vähintään viiden vuoden ajan kassaan kuuluneelle hammaslääkärin ja erikoishammasteknikon suorittamasta proteettisesta hoidosta peritystä enintään 337 euroa aikaisintaan viiden vuoden väliajoin; sekä
c) hammaslääkärin palkkio, mikäli kyseessä on muun sairauden kuin hammassairauden parantamiseksi välttämätön hoito.
8) 50 prosenttia Kelan korvaaman kuntoutuspsykoterapian omavastuuosuudesta Kelan korvaamien käyntikertojen osalta.
15 §
Näiden sääntöjen mukaisen korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että
1) tutkimuksen on suorittanut tai hoidon on antanut lääkäri taikka muu
asianmukaisen ammattikoulutuksen saanut henkilö, joka on merkitty Terveyden-huollon oikeusturvakeskuksen ammattihenkilöiden keskusrekisteriin; tai
2) yksityisessä terveydenhuollossa suoritettu tutkimus tai annettu hoito on tapahtunut sairausvakuutuslain 3 luvun 3 § 1 momentissa tarkoitetussa terveydenhuollon toimintayksikössä.
Tarpeellisena hoitona ja tutkimuksena pidetään lääketieteellisesti yleisesti hyväksytyn, hyvän hoitokäytännön mukaista sairaudenhoitoa. Lääkärin määräys on hankittava ennen korvaukseen oikeuttavaa tapahtumaa. Määräyksen perusteella on oikeus korvaukseen yhden vuoden ajan määräyksen antamisesta. Yhdellä määräyksellä korvataan enintään 15 tutkimus- tai hoitokertaa, jos tutkimus on suoritettu tai hoito on annettu vuoden kuluessa määräyksen antamisesta.
Lääkkeitä, kliinisiä ravintovalmisteita ja perusvoiteita korvataan kerralla enintään kolmen kuukauden hoitoaikaa vastaava määrä.
Ulkomailla annettu hoito korvataan enintään siihen määrään asti, mikä olisi jouduttu maksamaan, jos hoito olisi annettu Suomessa. Matkakuluja ulkomailla ei korvata.
Edellä 14 §:n 2 momentin 6 ja 7 kohdassa mainittuja enimmäismääriä voidaan edustajiston kokouksen päätöksellä tarkistaa edustajiston kokousvuotta edeltäneen vuoden kustannusten nousua vastaaviksi.
16 §
Jäsenen kuoltua suoritetaan hautausavustuksena 1000 euroa. Hautausavustus maksetaan puolisolle, mikäli jäsen kuollessaan oli avioliitossa, muussa tapauksessa jäsenen lapsille, tai ellei heitä ole, jäsenen vanhemmille, taikka ellei kumpikaan heistä ole elossa, kuolinpesälle. Milloin on syytä otaksua, että avustukseen oikeutettu ei huolehdi hautauksesta, voi hallitus määrätä, että avustuk-sesta maksetaan ensin enintään todelliset hautauskulut sille, joka on huolehtinut hautauksesta. Edellä 2 momentissa olevaa määräystä avioliitosta ja puolisosta sovelletaan
myös rekisteröidystä parisuhteesta annetussa laissa (950/2001) tarkoitettuun rekisteröityyn parisuhteeseen ja parisuhteen osapuoleen.
17 §
Eroavustus suoritetaan jäsenelle, tämän pykälän 2 momentissa mainituin perustein, joka eroaa kassasta siirtyessään vanhuuseläkkeelle tai 58 vuotta täytettyään toistai-seksi voimassa olevalle työkyvyttömyyseläkkeelle tai osittain varhennetulle vanhuuseläkkeelle ja jää kokonaan pois työstä.
Eroavustus suoritetaan vähintään 15 vuotta yhdessä tai useammassa erässä kassaan kuuluneelle jäsenelle. Eroavustuksen määrä on 1200 euroa. Osa-aikatyöstä eläkkeelle jääneelle jäsenelle eroavustus määräytyy osa-aikatyön suhteessa täydestä eroavustuksesta.
Eroavustuksen piiriin eivät kuulu enää 1.1.2014 jälkeen kassan jäseniksi tulevat henkilöt.
18 §
Jäsenelle, joka hyväksyttävän selvityksen mukaan on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtä, suoritetaan täydennyspäivärahaa toisen sellaisen sairauspäivän alusta, joka työssä oltaessa olisi ollut jäsenen työpäivä. Ensimmäinen poissaolopäivä on karenssipäivä.
Sairauden aiheuttaman työkyvyttömyyden jatkuessa sairastumispäivän jälkeen vähintään kuusi arkipäivää maksetaan täydennyspäivärahaa myös karenssipäivältä.
Jos metalliteollisuusalan jäsenen sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyt-tömyys alkaa ennen kuin työsuhde on jatkunut yhden kuukauden, maksetaan täydennyspäivärahana 50 % jäsenen henkilökohtaisesta aikapalkasta, kuitenkin enintään niiltä työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä, jotka ovat työkyvyttömyyden alkamispäivän ja sen jälkeisen 9 arkipäivän pituisen ajanjakson sisällä. Karenssipäivältä maksettavan täydennyspäivärahan suhteen ja myös muutoinkin noudatetaan tämän pykälän määräyksiä.
Jos jäsenen sairausvakuutuslain mukaan kuuluva oikeus päivärahaan alkaa aikaisemmin, lyhenee vastaavasti aika, jolta täydennyspäivärahaa on maksettava.
Täydennyspäiväraha suoritetaan myös karenssipäivältä, jos sairauden aiheuttama työkyvyttömyys on aiheutunut työtapaturmasta tai metalliteollisuusalan jäsenen työsuhde on ennen sairauden alkua jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta.
Täydennyspäivärahaa suoritetaan kalenteriajanjakson työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä seuraavasti:
Jäsenelle, jonka työsuhde on ennen työkyvyttömyyden alkua jatkunut yhdenjaksoisesti
Kalenteriajanjakso
Vähintään 1 kuukauden mutta alle 3 vuotta 28 päivää
3 vuotta mutta alle 5 vuotta 35 päivää
5 vuotta mutta alle 10 vuotta 42 päivää
10 vuotta tai kauemmin 56 päivää
Jos jäsen sairastuu uudelleen samaan sairauteen enintään 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolloin viimeksi maksettiin täydennyspäivärahaa tai sairauspäivärahaa, aloitetaan täydennyspäivärahan maksaminen ilman karenssipäivää, jos korvausajanjakso ei tämän sairauden osalta ole tullut täyteen. Täydennyspäivärahan maksamista jatketaan, kunnes sairaus- ja tai korvausjakso on päättynyt.
Jäsenelle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään 6 kuukautta ennen synnytystä, maksetaan hänen äitiysvapaansa ajalta keskituntiansion suuruista täydennysäitiysrahaa 56 päivän pituisen ajanjakson työpäiviltä työsopimuslain 4 luvun 1 §:n mukaisen äitiysvapaan alkamispäivästä lukien. Jos uusi äitiysvapaa alkaa edellisen äitiysvapaan aikana siten, että jäsen ei palaa välillä työhön, kassalla ei ole velvollisuutta maksaa täydennysäitiysrahaa uuden äitiysvapaan osalta.
Jäsenelle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään 6 kuukautta ennen isyysvapaan alkamista, maksetaan hänen isyysvapaansa ajalta keskituntiansion mukaista täydennysisyysrahaa enintään 6 arkipäivän pituisen kalenteriajanjakson työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä.
Täydennyspäivärahaa, -äitiysrahaa ja -isyysrahaa ei makseta jäsenelle siltä ajalta, jolta hän saa vuosiloma- tai sairausajan palkkaa.
Täydennyspäiväraha, -äitiysraha ja -isyysraha on jäsenen keskituntiansion mukaan lasketun päiväpalkan suuruinen.
19 §
Edellä 14-18 §:ssä määriteltyjä etuuksia kassa suorittaa vain siltä osin kuin ne ylittävät sairausvakuutuslain nojalla saatavat vastaavanlaiset korvaukset. Jos kassan jäsenellä on oikeus saada korvausta muunkin Suomen lain kuin sairausvakuutuslain nojalla, on hänelle suoritettava korvausta vain siltä osin, kuin se ylittää muun lain nojalla suoritettavan korvauksen. Vastaavasti, jos jäsenellä on oikeus saada korvausta muun maan kuin Suomen lainsäädännön perusteella, kyseinen korvaus voidaan hallituksen harkinnan mukaan ottaa huomioon kokonaan tai osittain kassan korvausta määrättäessä.
20 §
Kassan vastuu lisäetuuksien osalta alkaa jäsenyyden alkamisesta lukien ja päättyy jäsenyyden päättyessä. Kassa korvaa ainoastaan jäsenyysaikana syntyneitä kustannuksia.
LISÄETUUKSIA KOSKEVAT RAJOITUKSET
21 §
Jos jäsen sairastuu ollessaan työnseisauksen tai työn puutteesta johtuvan lomautuksen taikka jonkin muun syyn kuin sairauden tai synnytyksen vuoksi poissa työstään eikä hän saa tältä ajalta palkkaa, hänelle ei makseta näiden sääntöjen 14 §:n mukaisia lisäetuuksia kysymyksessä olevalta ajalta. Sairauden alkamisajankohdasta riippumatta edellä tarkoitettuja etuuksia ei makseta 8 §:n 3 momentissa tarkoitetun maksuvapautuksen ajalta.
Edellä 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa 14 §:n mukaista korvausta voidaan kuitenkin suorittaa hallituksen harkinnan mukaan käyttörahastosta.
22 §
Jos jäsen on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen vilpillisesti antanut kassalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä lisäetuuden saamiseen tai suuruuteen, voidaan hänelle kuuluva etuus evätä tai sitä alentaa sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.
23 §
Kassa on lisäetuuksien osalta vastuusta vapaa sellaista jäsentä tai muuta edunsaajaa kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.
Jos jäsen tai muu edunsaaja on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle kuuluva lisäetuus evätä tai sitä alentaa tai jo myönnetyn etuuden suorittaminen keskeyttää sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.
Mitä 2 momentissa on määrätty sovelletaan myös, jos jäsen on tahallisesti estänyt parantumistaan tai ilman hyväksyttävää syytä ei ole suostunut kassan osoittaman lääkärin määräämään tutkimukseen tai hoitoon, vakavaa terveydellistä vahingonvaaraa aiheuttavaa toimenpidettä lukuun ottamatta.
24 §
Hallituksella on oikeus antamissaan yleisohjeissa määrätä ketä lääkäriä tai 15 §:n 1 momentissa tarkoitettua asianmukaisen ammattikoulutuksen saanutta henkilöä taikka mitä sairaanhoito- tai tutkimuslaitosta tai apteekkia on käytettävä, kun kysymys on näiden sääntöjen perusteella lisäetuutena korvattavasta hoidosta.
Kassan jäsen on velvollinen käymään kassan hallituksen määräyksestä ja kassan kustannuksella korvausasian selvittämistä varten tutkittavana hallituksen määräämän lääkärin luona tai hallituksen määräämässä sairaanhoito- tai tutkimuslaitoksessa.
Jos jäsen ei noudata kassan hallituksen 1 tai 2 momentin nojalla antamaa määräystä, voidaan korvaus evätä joko kokonaan tai osaksi.
LISÄETUUKSIEN HAKEMINEN JA SUORITTAMINEN
25 §
Näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta on haettava kirjallisesti. Hakemukseen on liitettävä tarpeelliseksi katsottava selvitys.
Korvausta sairauden tai raskauden ja synnytyksen aiheuttamista kustannuksista on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun maksu, josta korvausta haetaan, on suoritettu. Hautaus- ja eroavustusta on haettava vuoden kuluessa siitä, kun oikeus suoritukseen on syntynyt. Myöhästymisestä huolimatta etuus voidaan kuitenkin myöntää joko kokonaan tai osaksi, jos sen epäämistä on pidettävä kohtuuttomana.
Etuushakemukset on käsiteltävä kiireellisinä. Etuuden viivästymiseen sovelletaan vakuutuskassalain 91 §:n säännöksiä.
26 §
Näiden sääntöjen 14 ja 18 §:n mukainen korvaus voidaan 19 §:n estämättä suorittaa täysimääräisenä, jos viimeksi mainitussa pykälässä tarkoitetun muun korvauksen saaminen viivästyy kassan jäsenestä riippumattomasta syystä ja mikäli jäsen sitoutuu suorittamaan lain nojalla saamastaan korvausmäärästä takaisin kassalle sen suorittamaa korvausta vastaavan osan.
27 §
Jos kassan jäsen tai muu edunsaaja on saanut näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta enemmän kuin mihin hänellä on ollut oikeus, on aiheettomasti maksettu etuus perittävä takaisin.
Aiheettomasti maksettu lisäetuus voidaan jättää osittain tai kokonaan takaisin perimättä, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi ja etuuden maksamisen ei ole katsottava johtuneen jäsenen tai edunsaajan tai hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä tai jos takaisin perittävä määrä on vähäinen.
Aiheettomasti maksettu lisäetuus saadaan periä takaisin myös kuittaamalla se vastaisuudessa suoritettavista lisäetuuksista.
MUUTOKSENHAKU LISÄETUUSPÄÄTÖKSEEN
28 §
Kassan lisäetuuspäätökseen tyytymätön voi pyytää asiassa ratkaisusuositusta Vakuutus- ja rahoitusneuvonnasta.
OMAN PÄÄOMAN RAHASTOT
29 §
Kassalla on vararahasto ja käyttörahasto.
Vararahastoa on kartutettava vuosittain vähintään 20 prosentilla tilinpäätöksen osoittamasta ylijäämästä sen jälkeen kun siitä on vähennetty taseen osoittama alijäämä edellisiltä tilikausilta. Kun vararahasto on vähintään yhtä suuri kuin tilikauden ja kahden edellisen tilikauden vakuutusmaksutulon keskimäärä, ei siirto vararahastoon enää ole pakollinen.
Vararahastoa saadaan alentaa edustajistonkokouksen päätöksen mukaisesti ainoastaan vahvistetun taseen osoittaman alijäämän peittämiseksi.
Sen estämättä mitä 3 momentissa on sanottu, Finanssivalvonta voi hakemuk-sesta antaa kassalle luvan erityisistä syistä alentaa vararahastonsa määrää, ei yleensä kuitenkaan täyden vararahaston määrää pienemmäksi.
30 §
Käyttörahastoon on siirrettävä se osa ylijäämästä, jota ei ole siirretty vararahastoon.
Käyttörahastoa saadaan käyttää:
1) tilinpäätöksen osoittaman alijäämän ensisijaiseen peittämiseen;
2) hallituksen harkinnan mukaan 14-17 §:ssä määrättyjen etuuksien lisäämiseen hallituksen enintään vuodeksi kerrallaan vahvistaman suunnitelman mukaisesti; sekä
3) 21 §:n 1 momentissa mainittuun tarkitukseen.
Jos käyttörahasto on muodostunut niin suureksi, että se on yli 50 prosenttia täyden vararahaston määrästä, kassan on ryhdyttävä toimenpiteisiin joko näiden sääntöjen mukaisten lisäetuuksien lisäämiseksi tai maksujen alentamiseksi.
VASTUUVELKA
31 §
Kassan vastuuvelan muodostaa korvausvastuu, joka vastaa sattuneiden vakuutustapahtumien johdosta suoritettavia, tilikauden päättyessä maksamatta olevien lisäetuuksien korvausmääriä. Korvausvastuu lasketaan tilinpäätökseen Finassivalvonnan määräysten mukaista laskutusperustetta noudattaen.
TILINPÄÄTÖS
32 §
Kassan tilikautena on kalenterivuosi.
Kultakin tilikaudelta on laadittava sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1336/2002) ja Vakuutusvalvontaviraston antamien määräysten mukainen tilinpäätös,
joka käsittää tuloslaskelman ja taseen liitetietoineen. Tilinpäätökseen on liitettävä toimintakertomus. Tilinpäätös ja toimintakertomus on annettava tilintarkastajille tarkastettavaksi vähintään kuukautta ennen varsinaista edustajiston kokousta.
33 §
Jos käyttörahasto ei riitä kassan alijäämän peittämiseen, käytetään siihen vararahastoa.
Kassalla ei ole vakuutuskassalain 76 §:ssä tarkoitettua lisämaksuvelvollisuutta.
TILINTARKASTUS
34 §
Kassalla on oltava kaksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittua tilintarkastajaa ja yhtä monta henkilökohtaista varatilintarkastajaa.
Tilintarkastajaksi voidaan valita luonnollinen henkilö tai hyväksytty tilintarkastusyhteisö.
Tilintarkastajaksi valitulle luonnolliselle henkilölle on oltava varatilintarkastaja. Tilintarkastajaksi valitulle tilintarkastusyhteisölle ei valita varatilintarkastajaa. Tilintarkastajan tai tämän varatilintarkastajan on oltava KeskusKeskuskauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja (KHT- tai HTM-tilintarkastaja)
tai tilintarkastusyhteisö (KHT- tai HTM -yhteisö).
Tilintarkastajat ja heille henkilökohtaiset varatilintarkastajat tai tilintarkastusyhteisö valitaan edustajiston kokouksessa.
Tilintarkastajaksi ei saa valita henkilöä, joka on täyttänyt 70 vuotta.
35 §
Tilintarkastajien on hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa tarkastettava kassan tilinpäätös ja kirjanpito sekä hallinto ja annettava niistä kultakin tilikaudelta hallitukselle tilintarkastuskertomus viimeistään kaksi viikkoa ennen varsinaista edustajiston kokousta.
EDUSTAJISTON KOKOUS
36 §
Ylin päättämisvalta kassan asioissa on kassankokouksena toimivalla edustajiston kokouksella.
Edustajiston toimikausi on yksi vuosi.
Edustajiston kokous on pidettävä kassan kotipaikassa.
37 §
Kassan jäsenet valitsevat edustajistoon helmikuun 20 päivään mennessä seuraavaksi kaudeksi yhden edustajan kutakin alkavaa 38 §:ssä tarkoitettua piiriin kuuluvaa 200 jäsentä kohden edellisen vuoden viimeisen päivän jäsenmäärätilanteen mukaan. Edustajistoon valitaan kuitenkin vähintään 10 edustajaa. Edustajille valitaan henkilökohtaiset varaedustajat. Ehdokkaana vaalissa voi olla ainoastaan kassan jäsen.
Edustajiston kokouksessa on kullakin jäsenten edustajalla yksi ääni. Edustajiston jäsen ei voi olla kokouksessa edustettuna asiamiehen välityksellä. Kokouksessa ei saa käyttää avustajaa.
Edustajiston toimikausi alkaa maaliskuun ensimmäisenä päivänä ja päättyy valintavuotta seuraavan kalenterivuoden helmikuun lopussa.
Osakas edustaa kokouksessa äänimäärää, joka vastaa läsnäolevien jäsenten edustajien yhteistä äänimäärää. Osakkaan äänioikeuden käyttäjän tulee esittää päivätty ja yksilöity valtakirja.
Osakkaiden yhteinen äänimäärä jakaantuu kokouksessa osakkaiden kesken heidän palveluksessaan edellisen vuoden lopussa olleiden kassan jäsenten lukumäärän suhteessa.
38 §
Edustajiston valitsemista varten hallitus jakaa jäsenistön Helsingin ja Vaasan piireihin. Hallitus määrää tammikuun loppuun mennessä piireittäin vaalikokouksen ajan ja paikan, järjestämisestä vastuulliset henkilöt sekä vahvistaa piireittäin valittavien edustajiston jäsenten lukumäärät.
Jos edustajistoon ei piirien jäsenmäärän perusteella tule valittavaksi vähintään 10 jäsentä, hallitus määrää ensimmäisen lisäedustajan valittavaksi siitä piiristä, jossa piirin 36 §:n 1 momentissa tarkoitettu jäsenmäärä jaettuna luvulla 200 antaa suuremman jakojäännöksen. Tämän jälkeen mahdollisesti tarvittavat lisäedustajat määrätään valittavaksi piireittäin vuorotellen.
Hallitus kutsuu vaalikokouksen koolle ilmoittamalla siitä piirin alueella olevilla osakkaan ilmoitustauluilla vähintään viikon ajan ennen kokousta.
Vaalikokouksessa on kullakin kyseiseen piiriin kuuluvalla kassan jäsenellä yksi ääni. Äänioikeutta ei voi käyttää asiamiehen välityksellä.
Edustajistoon valitaan ne, jotka saavat eniten ääniä. Henkilökohtaiset varaedustajat valitaan seuraavaksi eniten ääniä saaneista heidän äänimääriensä mukaisessa järjestyksessä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla.
Vaalikokouksessa pidetään pöytäkirjaa, johon on merkittävä saapuvilla olleet jäsenet sekä vaalin tulos. Pöytäkirja on kokouksen puheenjohtajan ja vähintään yhden kokouksessa sitä varten valitun kassan jäsenen tarkastettava ja allekirjoitettava. Pöytäkirja on toimitettava kassan hallitukselle helmikuun loppuun mennessä.
39 §
Kassalla on vuosittain yksi varsinainen edustajiston kokous, joka pidetään viimeistään huhtikuussa.
Varsinaisessa edustajiston kokouksessa:
1) esitetään tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus;
2) päätetään tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta;
3) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja kassanjohtajalle;
4) päätetään ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän peittämisestä;
5) päätetään muista toimenpiteistä, joihin edellisen vuoden toiminta ja tilinpäätös saattavat antaa aihetta;
6) määrätään hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten sekä tilintarkastajien palkkiot;
7) valitaan tarvittavat jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten hallituksen jäsenten ja varajäsenten tilalle;
8) valitaan tilintarkastajat ja varatilintarkastajat;
9) esitetään hallituksen selonteko kassan tilasta; sekä
10) käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.
40 §
Ylimääräinen edustajiston kokous on pidettävä, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta.
Ylimääräinen edustajiston kokous on niin ikään pidettävä, jos edustajiston kokouksessa äänioikeutetut, joilla on vähintään yksi kymmenesosa äänioikeutettujen yhteenlasketusta äänimäärästä, tai Vakuutusvalvontavirasto taikka kassan tilintarkastaja sitä kirjallisesti vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten.
Kokouskutsu on toimitettava 14 päivän kuluessa 2 momentissa tarkoitetun vaatimuksen esittämisestä.
41 §
Kutsu edustajiston kokoukseen on toimitettava aikaisintaan neljä viikkoa ja viimeistään viikkoa ennen kokousta. Jos päätöksen tekeminen edustajiston kokouksessa käsiteltävässä asiassa siirretään jatkokokoukseen, on siihen toimitettava eri kutsu, jos kokous pidetään myöhemmin kuin neljän viikon kuluttua.
Edustajiston kokouksen kokouskutsu on lähetettävä postitse edustajiston jäsenille ja osakkaalle. Kassan muut tiedonannot saatetaan tiedoksi ilmoituksella, joka kiinnitetään osakkaan ilmoitustaululle ja lähetetään erikseen osakkaalle.
42 §
Edustajiston kokouksen kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.
Milloin edustajiston kokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, on tilinpäätöstä koskevat asiakirjat tai niiden jäljennökset pidettävä vähintään viikon ajan ennen kokousta kassan toimistossa edustajiston kokouksessa äänioikeutettujen nähtävinä. Vastaavasti on meneteltävä, mikäli edustajiston kokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista koskevaa asiaa. Nähtävillä olosta on ilmoitettava kokouskutsussa.
Jos edustajiston kokouksessa käsitellään kassan sääntöjen muuttamista, on muutoksen pääasiallinen sisältö mainittava kokouskutsussa.
43 §
Edustajiston kokouksessa johtaa puhetta kokouksen tähän tehtävään valitsema henkilö.
Edustajiston kokouksen päätökseksi tulee, jollei laista tai näistä säännöistä muuta johdu, se mielipide, jota on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä tai äänten mennessä tasan, johon puheenjohtaja yhtyy. Vaaleissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ääniä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla.
Päätös, joka koskee kassan sääntöjen muuttamista, on pätevä vain, jos äänioikeutetut, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa kokouksessa edustetusta äänimäärästä, ovat sitä kannattaneet. Sama vaatimus koskee kassan selvitystilaan asettamista ja sen purkamista muussa kuin lain edellyttämässä tapauksessa sekä kassan sulautumista koskevan sopimuksen hyväksymistä.
44 §
Asiasta, jossa ei ole noudatettu lain tai näiden sääntöjen kokouskutsua tai asiakirjan nähtäväksi asettamista koskevia säännöksiä, ei saa tehdä päätöstä ilman niiden suostumusta, joita laiminlyönti koskee. Jos asia lain tai näiden sääntöjen mukaan on kokouksessa käsiteltävä, saa edustajiston kokous päättää siitä, vaikkei asiaa ole mainittu kokouskutsussa. Edustajiston kokous voi niin ikään aina päättää ylimääräisen edustajiston kokouksen koolle kutsumisesta määrättyä asiaa käsittelemään.
Jäsenellä ja osakkaalla on oikeus saada haluamansa asia edustajiston kokouksen käsiteltäväksi, jos hän kirjallisesti sitä vaatii hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
45 §
Edustajiston kokouksessa pidetään pöytäkirjaa, johon on merkittävä saapuvilla olleet äänioikeutetut ja heidän äänimääränsä, kokouksessa tehdyt päätökset sekä, milloin päätöksestä on äänestetty, äänestyksen tulos. Pöytäkirja on puheenjohtajan ja vähintään yhden kokouksessa sitä varten valitun äänioikeutetun tarkastettava ja allekirjoitettava. Pöytäkirja on viimeistään kahden viikon kuluttua kokouksesta pidettävä kassan toimistossa jäsenten ja osakkaan nähtävänä.
HALLITUS
46 §
Kassan hallitukseen kuuluu kahdeksan varsinaista jäsentä, joista kullakin on oltava henkilökohtainen varajäsen.
Hallituksen valitsee edustajiston kokous. Kassan jäsenet valitsevat neljä varsinaista hallituksen jäsentä varajäsenineen. Osakas valitsee neljä varsinaista jäsentä varajäsenineen. Hallitukseen ei saa valita henkilöä, joka on täyttänyt 65 vuotta.
Hallituksen jäsenen toimikausi on kaksi vuotta. Toimikausi päättyy uuden vaalin toimittavan edustajistonkokouksen päättyessä. Hallituksesta eroaa joka toinen vuosi kaksi jäsenten ja kaksi osakkaan valitsemaa jäsentä varajäsenineen.
47 §
Hallitus edustaa kassaa sekä huolehtii kassan hallinnosta ja kassan toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.
Hallituksen tehtävänä on erityisesti:
1) ottaa ja erottaa kassanjohtaja ja asiantuntijalääkäri sekä määrätä heidän toimenhoitonsa ehdoista;
2) antaa kassanjohtajalle kassan juoksevan hallinnon ja muun toiminnan hoitamista varten tarvittavat ohjeet ja määräykset;
3) huolehtia siitä, että kassan kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty;
4) päättää kassan varojen sijoittamisesta ja 53 §:ssä mainittujen lainojen ottamisesta;
5) päättää etuuksien myöntämisestä, ellei hallitus ole antanut ratkaisuoikeuksia kassanjohtajalle tai kassan toimihenkilöille;
6) kutsua koolle edustajiston kokous ja valmistella kokouksessa käsiteltävät asiat sekä tehdä toimintakertomuksessa kokoukselle esitys tilinpäätöksen osoittamaa yli- tai alijäämää koskeviksi toimenpiteiksi; sekä
7) antaa oikeus kassan nimen kirjoittamiseen 52 §:n mukaisesti.
48 §
Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan edustajiston kokouksen jälkeen pidettävässä ensimmäisessä hallituksen kokouksessa. Puheenjohtajien toimikausi kestää seuraavaan varsinaiseen edustajiston kokoukseen asti.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan tai mikäli puheenjohtajia ei ole vielä valittu kassanjohtajan kutsusta. Hallitus on kutsuttava koolle, jos hallituksen jäsen sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään neljä muuta jäsentä on saapuvilla.
Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmän kuin puolet läsnäolevista on kannattanut tai äänten mennessä tasan, johon puheenjohtaja yhtyy.
Hallituksen jäsen tai kassanjohtaja ei saa ottaa osaa sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee hänen ja kassan välistä suhdetta tai muutoin hänen yksityistä etuaan.
49 §
Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja pöytäkirjan laatija. Pöytäkirjan tarkastaa vähintään yksi hallituksen kutakin kokousta varten siihen erikseen valitsema jäsen. Hallituksen jäsenellä ja kassanjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla.
Pöytäkirjaan on merkittävä:
1) kokouksen päivämäärä, sen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka;
2) kokouksessa saapuvilla olleet hallituksen jäsenet sekä muut henkilöt;
3) kokouksessa käsitellyt asiat, siinä tehdyt päätökset ja suoritetut äänestykset sekä eriävät mielipiteet; sekä
4) esteellisyydet ja muut tarpeellisiksi katsotut seikat.
KASSANJOHTAJA
50 §
Kassan toimitusjohtajana toimii kassanjohtaja, jonka tehtävänä on hoitaa kassan juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Kassanjohtajan on huolehdittava, että kassan kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Kassanjohtajalla on oikeus edustaa kassaa sellaisessa asiassa, joka vakuutuskassalain 33 §:n mukaan kuuluu hänen tehtäviinsä.
ASIANTUNTIJALÄÄKÄRI
51 §
Kassalla on oltava asiantuntijalääkäri, jonka tehtävänä on toimia kassan lääketieteellisenä asiantuntijana.
KASSAN NIMENKIRJOITUS
52 §
Kassan nimen kirjoittavat kassanjohtaja tai hallituksen puheenjohtaja, kumpikin erikseen sekä hallituksen jäsen tai hallituksen valtuuttama kassan toimihenkilö, kaksi yhdessä.
VAROJEN SIJOITTAMINEN JA LAINANOTTO
53 §
Kassan on sijoitettava varansa turvaavasti ja tuloa tuottavasti sekä kassan maksuvalmiutta silmällä pitäen. Kassan varoja ei saa käyttää kassan toiminnalle ilmeisesti vieraaseen tarkoitukseen.
Kassa saa ottaa lainaa ainoastaan vakuutuskassalain 7 §:n 2 momentissa mainituin edellytyksin. Kassan ottamien lainojen yhteismäärä ei kuitenkaan saa ilman Vakuutusvalvontaviraston suostumusta olla suurempi kuin yksi kymmenesosa edellisen tilikauden vakuutusmaksutulosta.
OSAKKAAN VELVOLLISUUKSIEN MUUTTAMINEN
54 §
Jos osakas haluaa muuttaa 8 §:n 4 momentissa mainittua kannatusmaksua tai peruuttaa muita näissä säännöissä olevia osakasta koskevia velvollisuuksia, on siitä kirjallisesti ilmoitettava kassalle vähintään kuusi kuukautta ennen muutoksen voimaantuloa.
Jos osakkaan antama vakuutuskassalain 15 §:ssä tarkoitettu pakollista jäsenyyttä koskeva suostumus peruutetaan, on se voimassa vielä kuusi kuukautta sen jälkeen, kun ilmoitus peruuttamisesta on saapunut kassalle.
Saatuaan 1 tai 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen, kassan on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin tarvittavien sääntömuutosten toteuttamiseksi. Samoin on meneteltävä, jos osakas on tehnyt 6 §:n 1 momentissa tarkoitetun eroamisilmoituksen.
JAKAUTUMINEN
55 §
Kassa ei voi jakautua vakuutuskassalain 13 luvussa säädetyllä tavalla.
KASSAN PURKAMINEN
56 §
Kassa on asetettava selvitystilaan ja purettava vakuutuskassalain 11 luvussa säädetyllä tavalla:
1) jos kassan jäsenmäärä ei kahden viimeksi kuluneen kalenterivuoden päättyessä ole täyttänyt 3 §:ssä määrättyä vähimmäismäärää, eikä voida pitää todennäköisenä, että jäsenmäärä lähinnä seuraavan neljän kuukauden aikana tulee nousemaan tähän määrään;
2) jos kassan tilinpäätös osoittaa alijäämää eikä alijäämää ole peitetty kahden seuraavan tilikauden aikana; sekä
3) jos edustajiston kokous on tehnyt päätöksen kassan purkamisesta.
57 §
Kassan purkautuessa jäljelle jäävät varat jaetaan niille, jotka selvitystilan alkaessa olivat kassan jäseniä. Varat jaetaan heidän selvitystilan alkamista välittömästi edeltäviltä 60 kuukaudelta suorittamiensa jäsenmaksujen osoittamassa suhteessa. Jos jaettava määrä on vähäinen, voi edustajiston kokous kahden kolmasosan äänten enemmistöllä tehdä päätöksen, että varat käytetään johonkin muuhun kassan toimintaa vastaavaan tai yleishyödylliseen tarkoitukseen.